Julkaistu Hevosurheilussa 6 / 2017
Raviurheilusta puhutaan jopa omalla joukkueella
maalaismaisena ja epätrendikkäänä lajina. Raviurheilun tulojen ja menojen
rakenne on kuitenkin muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävämmin, kuin monen
muun lajin, tai urheilun ulkopuolisen toimialan. Alalla on jo pitkään
hyödynnetty teknologiaa ja modernia kaupankäyntiä.
30 – vuotta sitten, 1987, Suomen Hippos ry pyöritti
totopelejä raviradoilla. Raviratojen tulonmuodostus koostui omien ravien
pelituotoista, sponsoroinnista, lipunmyynnistä ja oheispalveluiden kaupasta.
Pelivaihdot kasvoivat ja palkinnot olivat hyvät. Jälkikäteen on huomattu, että
virhe tapahtui, kun tulevan vuoden pelivaihtojen kasvu maksettiin palkintoina
ulos jo vuotta ennen niiden sisääntuloa. Suurinta valtaa piti Suomen Hippoksen
44 – henkinen valtuuskunta, joka valitsi jäsenistönsä ehdotuksista aluepoliittisin
perustein 9 päisen hallituksen, jolla oli operatiivinen valta.
20 – vuotta sitten, 1997, totopelit olivat siirtyneet
rata-aitojen ulkopuolelle. Ensin ravintoloihin ja sitten kioskeihin. Uudet
markkinapaikat nostivat pelimyynnin rajun notkahduksen jälkeen kovaan kasvuun.
Pelin merkitys raviratojen tulonlähteenä korostui merkittävästi aiempaan.
Näihin aikoihin syntyi viime vuoteen asti jatkunut tilanne, missä raviradat
tuottivat voittoa kaikkina niinä päivinä, joina raveja ei järjestetty ja
tapahtumapäivinä tehtiin tappiota muiden ratojen eduksi. Suomen Hippoksen valtuuskunnassa
oli 44 jäsentä. Se valitsi operatiiviseen johtamiseen yhdeksänhenkisen
hallituksen samoin perustein kuin aiemmin. Pelkkää pysähtyneisyyttä hallinnossa
ei ollut, sillä valmiiksi korkea keski-ikä synnytti luontaista
henkilövaihtuvuutta hallintoon.
10 – vuotta sitten, 2007, Fintoto oli perustettu ja yritys
oli vahvimmillaan. Nettipelistä oli kasvanut merkittävin myyntikanava ja
raviradoilla pelattiin enää noin joka kymmenes pelieuro. Jossakin kohtaa
historiankirjoittajat korostavat, miten etulinjassa hevosurheilu oli
verkkokaupan käyttöönotossa. Raviratojen tulonmuodostus oli yhä enemmän omien
tapahtumien ulkopuolisten tulovirtojen varassa. Tämä oli ehkä osasyy siihen,
miksi raviradat selvisivät ulkoisesti erittäin hyvin taloudellisesta
rakennemuutoksesta – ne eivät pystyneet omalla tekemisellä siihen juuri
vaikuttamaan, joten virheitäkään ei ollut synnytettävissä. Suomen Hippos ry:n
valtuuskunnassa oli 44 jäsentä. Heistä edelleen lähes puolet olivat
hevosjalostusliittojen mandaatilla, vaikka bisnes oli karannut jo
raviratojenkin ulottumattomiin. Hallitus valittiin samoin perustein, kuin
aiemmin.
Nyt, 2017, Suomen Hippos ry:n omaisuus ja setelipaino,
Fintoto on myyty Suomen valtion kokonaan omistamalle Veikkaukselle. Kaupan
indikaattorina toimi lupaus 4% osuudesta koko maan pelimyynnin tuotosta
hevosalalle. Raviratojen palkinnot maksetaan 100% osuudella maa- ja metsätalousministeriön
kertymästä, kuten myös ratojen investoinnit suurimmaksi osaksi. Toimintaa
ylläpitävän liiketoiminnan, tilavuokraukset, sponsorikumppanuudet ja
oheismyynnin raviradat hoitavat itsenäisesti. Suomen Hippos ry:n
valtuuskunnassa on jäseniä 44. Kainuun hevosjalustusliitolla on edelleen yhtä
vahva edustus, kuin esimerkiksi Tampereen raviradalla. Hallitus valitaan samoin
perustein, kuin aiemmin. Yksi iso muutos on kuitenkin tapahtunut. Suomen Hippos
ei omista enää juuri muuta, kuin myynnissä olevat toimitilansa. Järjestöllä ei
ole enää samaa välillistä 10.000 – 20.000 henkeä työllistävää vaikutusta kuin
aiemmin, koska mikään raha ei enää kulje Hippoksen, tai sen omistaman yhtiön
kautta. Iso asemavalta on muuttunut arvovallaksi.
10 – vuoden kuluttua, 2027, ATG:n jo nyt pitkään
valmistelema irtiotto Ruotsin markkinointia sitovasta yksinoikeusjärjestelmästä
on toteutunut. Ruotsin pelimyynti tapahtuu verkossa suoraan ilman kansallisia
kumppaneita. Veikkaus Oy on lähes varmuudella olemassa, mutta lähes yhtä
varmasti sen toimintakulttuuri on merkittävästi erilainen, kuin nykyään.
Euroopan rahapelimarkkinaa tarkastelleista kukaan ei taida uskoa Suomen
nykyisen yksinoikeusjärjestelmän kestävän vuosikymmentä. Totopelien osuus
maamme kokonaispelimarkkinasta on ollut pitkään laskeva ja ainakaan minä en näe
merkittävää muutosta eri suuntaan tulevaisuudessa. Asemavaltaa Suomen Hippoksella
ei siis ole. Onko nykyinen 44 - päinen valtuuskunta se, jonka arvovallalla
hevosalan toimintaedellytykset ylläpidetään tilanteessa, jossa tulot ja menot
ovat kovemmassa epätasapainossa, kuin koskaan? Kolmannen polven hevosmiehien
sijaan nyt tarvittaisiin kansantaloustieteen, liike-elämän ja myös
sisäpolitiikan osaajia ja ymmärtäjiä enemmän kuin koskaan – ja heille
aktiivinen operatiivinen valta tehdä ratkaisuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti