torstai 22. helmikuuta 2018

Myytti raviurheilun rakennemuutoksesta


Julkaistu Hevosurheilussa 6 / 2017

Raviurheilusta puhutaan jopa omalla joukkueella maalaismaisena ja epätrendikkäänä lajina. Raviurheilun tulojen ja menojen rakenne on kuitenkin muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävämmin, kuin monen muun lajin, tai urheilun ulkopuolisen toimialan. Alalla on jo pitkään hyödynnetty teknologiaa ja modernia kaupankäyntiä.

30 – vuotta sitten, 1987, Suomen Hippos ry pyöritti totopelejä raviradoilla. Raviratojen tulonmuodostus koostui omien ravien pelituotoista, sponsoroinnista, lipunmyynnistä ja oheispalveluiden kaupasta. Pelivaihdot kasvoivat ja palkinnot olivat hyvät. Jälkikäteen on huomattu, että virhe tapahtui, kun tulevan vuoden pelivaihtojen kasvu maksettiin palkintoina ulos jo vuotta ennen niiden sisääntuloa. Suurinta valtaa piti Suomen Hippoksen 44 – henkinen valtuuskunta, joka valitsi jäsenistönsä ehdotuksista aluepoliittisin perustein 9 päisen hallituksen, jolla oli operatiivinen valta.

20 – vuotta sitten, 1997, totopelit olivat siirtyneet rata-aitojen ulkopuolelle. Ensin ravintoloihin ja sitten kioskeihin. Uudet markkinapaikat nostivat pelimyynnin rajun notkahduksen jälkeen kovaan kasvuun. Pelin merkitys raviratojen tulonlähteenä korostui merkittävästi aiempaan. Näihin aikoihin syntyi viime vuoteen asti jatkunut tilanne, missä raviradat tuottivat voittoa kaikkina niinä päivinä, joina raveja ei järjestetty ja tapahtumapäivinä tehtiin tappiota muiden ratojen eduksi. Suomen Hippoksen valtuuskunnassa oli 44 jäsentä. Se valitsi operatiiviseen johtamiseen yhdeksänhenkisen hallituksen samoin perustein kuin aiemmin. Pelkkää pysähtyneisyyttä hallinnossa ei ollut, sillä valmiiksi korkea keski-ikä synnytti luontaista henkilövaihtuvuutta hallintoon.

10 – vuotta sitten, 2007, Fintoto oli perustettu ja yritys oli vahvimmillaan. Nettipelistä oli kasvanut merkittävin myyntikanava ja raviradoilla pelattiin enää noin joka kymmenes pelieuro. Jossakin kohtaa historiankirjoittajat korostavat, miten etulinjassa hevosurheilu oli verkkokaupan käyttöönotossa. Raviratojen tulonmuodostus oli yhä enemmän omien tapahtumien ulkopuolisten tulovirtojen varassa. Tämä oli ehkä osasyy siihen, miksi raviradat selvisivät ulkoisesti erittäin hyvin taloudellisesta rakennemuutoksesta – ne eivät pystyneet omalla tekemisellä siihen juuri vaikuttamaan, joten virheitäkään ei ollut synnytettävissä. Suomen Hippos ry:n valtuuskunnassa oli 44 jäsentä. Heistä edelleen lähes puolet olivat hevosjalostusliittojen mandaatilla, vaikka bisnes oli karannut jo raviratojenkin ulottumattomiin. Hallitus valittiin samoin perustein, kuin aiemmin.

Nyt, 2017, Suomen Hippos ry:n omaisuus ja setelipaino, Fintoto on myyty Suomen valtion kokonaan omistamalle Veikkaukselle. Kaupan indikaattorina toimi lupaus 4% osuudesta koko maan pelimyynnin tuotosta hevosalalle. Raviratojen palkinnot maksetaan 100% osuudella maa- ja metsätalousministeriön kertymästä, kuten myös ratojen investoinnit suurimmaksi osaksi. Toimintaa ylläpitävän liiketoiminnan, tilavuokraukset, sponsorikumppanuudet ja oheismyynnin raviradat hoitavat itsenäisesti. Suomen Hippos ry:n valtuuskunnassa on jäseniä 44. Kainuun hevosjalustusliitolla on edelleen yhtä vahva edustus, kuin esimerkiksi Tampereen raviradalla. Hallitus valitaan samoin perustein, kuin aiemmin. Yksi iso muutos on kuitenkin tapahtunut. Suomen Hippos ei omista enää juuri muuta, kuin myynnissä olevat toimitilansa. Järjestöllä ei ole enää samaa välillistä 10.000 – 20.000 henkeä työllistävää vaikutusta kuin aiemmin, koska mikään raha ei enää kulje Hippoksen, tai sen omistaman yhtiön kautta. Iso asemavalta on muuttunut arvovallaksi.

10 – vuoden kuluttua, 2027, ATG:n jo nyt pitkään valmistelema irtiotto Ruotsin markkinointia sitovasta yksinoikeusjärjestelmästä on toteutunut. Ruotsin pelimyynti tapahtuu verkossa suoraan ilman kansallisia kumppaneita. Veikkaus Oy on lähes varmuudella olemassa, mutta lähes yhtä varmasti sen toimintakulttuuri on merkittävästi erilainen, kuin nykyään. Euroopan rahapelimarkkinaa tarkastelleista kukaan ei taida uskoa Suomen nykyisen yksinoikeusjärjestelmän kestävän vuosikymmentä. Totopelien osuus maamme kokonaispelimarkkinasta on ollut pitkään laskeva ja ainakaan minä en näe merkittävää muutosta eri suuntaan tulevaisuudessa. Asemavaltaa Suomen Hippoksella ei siis ole. Onko nykyinen 44 - päinen valtuuskunta se, jonka arvovallalla hevosalan toimintaedellytykset ylläpidetään tilanteessa, jossa tulot ja menot ovat kovemmassa epätasapainossa, kuin koskaan? Kolmannen polven hevosmiehien sijaan nyt tarvittaisiin kansantaloustieteen, liike-elämän ja myös sisäpolitiikan osaajia ja ymmärtäjiä enemmän kuin koskaan – ja heille aktiivinen operatiivinen valta tehdä ratkaisuja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti